Sekalaista seurakuntaa

Kettumainen fiilis tämä, kun loma lähenee loppuaan. Onhan tässä toki ehditty jo tovi lomia lusiakin: juhannuksen alusviikolta elokuun alkuun tuntuisi olevan pitkä aika, mutta Suomen suvessa nuokin monituiset viikot haihtuvat kuin savuna ilmaan. Vielä on tälle kesälle projektoidut terassin laajennus ja uuden grillin hankinta tekemättä! Onhan se suorastaan synti, ettei ole omalla takapihallaan ennen elokuuta edes grillannut! Niin on kiirettä pitänyt. Muka.

Muutama labradorinnoutaja aiheutti ristiriitaisia tunteita toissapäivänä lähijunassa Leppävaarasta ytimeen. Tai eivät ehkä niinkään ne hauvat vaan niiden emäntä. Koissut olivat varsin suloisia (toinen niistä oli vasta pentu, söpö!) ja saivatkin osakseen ihastuneita hymyjä ja aikuislässytystä. Emäntä ei silti tuntunut huomaavan, että vaunujen välissä olevassa "eteisessä" pötkötelleet koiruudet olivat ruuhka-aikaan aika pahasti kaikkien tiellä. Vieressä seisseenä pelkäsin koko ajan, että kohta konnari tallaisi koiraparan hännän päälle, ja siitähän se haukku nousisi. No, konnari hieman murahti, muttei puuttunut asiaan sen enempää, eikä emäntä konnarin mulkoilua edes huomannut. Pentu tavoitteli gladiaattoreista pilkottavia varpaitani, mikä oli sinänsä suloista, mutta tämäkin episodi jäi emännältä näkemättä. En kuitenkaan dumaa koiria yleisissä, koska kiltit hauvat ovat in, urpot emännät sen sijaan aus, kuten Brüno toteaisi.

Itävaltalaisen homomiehen seikkailuja tuli todistettua sunnuntai-iltana. Elokuva oli juuri niin roisi kuin odottaa saattoikin, mutta ehkä kokonaisodotukseni olivat sittenkin liian korkealla, sillä täytyy myöntää, että hieman petyin. Episodit olivat liian irrallisia, vaikkakin paikoin nauroin ihan mehevästi. Borat oli kuitenkin selkeästi parempi, joten maaottelu Kazakstan-Itävalta on tilanteessa 1-0. Ei se silti huono raina ollut, kannattaa mennä itse toteamaan.

Olen varmaan vanha, sillä mökkeily tuntuu kivalta kesäajanvietteeltä. Toki ne mökkireissut, jotka tänä kesänä on tullut tehtyä, on sisältänyt monta hyvää elementtiä: kiva mökki, hyvä seura, raivokkaasti maistuvaa grilliapetta ja upeat kelit (no, aika kultaa muistot: jussina keli ei nyt ollut mikään maanmainio...). Niin no, eipä kai se tissuttelu mökillä ole yhtään terveellisempää kuin cityterassilla, mutta ainakin välttyy turhalta draamalta, mitä kaupunki-ilma voi aiheuttaa ;) Tietämättä cityminkkien edesottamuksista sen enempää, olen tyytyväinen, että järjestys on jälleen palannut ja kaikki ovat onnellisia. Hyvä niin.

Nyt keskityn imemään loman viimeiset auringonsäteet kehooni, ja maanantaina jälleen sorvin ääreen. Vielä on kesää jäljellä...