Odotettavissa noitien hyökkäys

Ha-haa, MinkkiP pääsi näpäyttämään tänään lounaalla vanhaa kielipoliisia: samppanja on suomeksi samppanjaa, eikä shampanjaa, kuten allekirjoittanut edellisessä postauksessaan erheellisesti kirjoitti. Asia valkeni minulle jo aiemmin, kun selvittelin oikeaa kirjoitusasua työn puolesta. Olipa hassua kirjoittaa tiedotetta samaisesta tuotteesta, jota olin pari päivää aiemmin ruotinut erinäisin sanankääntein. Pisti virnistämään. No, kuulemma minun maussani ei ole mitään vikaa. Harmihan sattuu nimittäin olemaan ennemminkin se, jos hienostuneet makunystyrät suostuvat huljumaan ainoastaan liemissä, jotka maksavat vähintään sata euroa pullo.

Vähänkö olen iloinen, että blogini lukijoiksi on kirjautunut jo kolme tyyppiä! Taidan tuntea teidät kaikki, mutta otan ehdotuksia vastaan siitä, mistä kirjoitan tai mitä paljastan, kun lukijaksi kirjautuu joku sellainen, jonka henkilöllisyyttä en pysty jäljittämään nimimerkin tai jätettyjen kommenttien avulla. Vinkki, vinkki MinkkiP, kirjautuminen on toivottavaa, jopa suotavaa ;) Juu juu, tästä on jo puhuttu.

Tänä vuonna olen muuten valmistautunut pääsiäisnoitien hyökkäykseen hyvissä ajoin. Ensimmäiset suklaamunat upposivat tosin parempiin suihin, mutta eilen täydensin varastoja kuudella yllätysmunalla. Ainakin silloin, kun itse kävin kerjuulla vitsojen kera, suklaamunat olivat sitä kovinta valuuttaa. Ehkä nykynoidat ovat kuitenkin hieman muuttaneet prioriteetteja, sillä viime vuonna, kun olin unohtanut hommata trulleille oikeat eväät, yksi ilmoitti minulle ovella:"Jos sul ei oo karkkii, sä voit kyl antaa manii. Siis niinku rahaa". Kiitos myönnytyksestä, pikkunoita. Onneksi löytyi kolikoita.